Otteluraportit, M3

Miesten kausi pakettiin, vihdoinkin!

No niin, nyt rupee olemaan kaikki lentopalloliiton tärkeät sarjat kuten miesten Sm-liiga ja 3-sarjan alempi jatkosarja taputeltu.
Kausi käsitti ajanjakson kesäkuu 2009-huhtikuu 2010, elikkä pitkä kausi takanapäin. Treenitunteja suurimmalla osalla porukasta paljon takana 3×2h/per viikko, tekee suurinpiirtein 270h. Nämä siis palloharjoituksia. Määrällisesti riittävä. Harjoituksien tasosta niin valmentaja kuin pelaaja puolelta on hitusen verran parantamisen varaa. Lisää siis laatua.

Sarjakauteen: syyskaudella oli pelissä paljon hakemista, kuusikko vaihteli paljon emmekä saanet yhteispeliä muutamaa peliä lukuunottamatta toimimaan. 5voittoa ja 7 tappiota, joista osa aika rumia sellaisia. Kevätkausi onkin mukavempaa muisteltavaa, porukka tiivistyi ja pidot parani. Armeija söi 4 lähtijästä 3, Jussi ainoana innokkana jatkoi kauden loppuun. Kokoonpanovaihdokset pakoltakin väheni, välillä peleissä oltiin matkassa kuudella miehellä. Peleistä 8 voittoa ja 6 tappiota, joista yksi ruma sellainen.Välillä pelattiin tosi hyvää palloa, vieraskenttä tuntui helpommalta, mutta saatin myös “kotipeikko” karistettua ja pelattiin kotonakin muutama hyvä lentopallopeli. Miesten pelipaidan puki päälleen 15 kaveria kauden aikana, joka kertoo sen että pelaajamateriaalia on. Joukkueena eniten jäi petrattavaa niin vastaanotto kuin puolustusosastolle. Hyökkäyspuoli oli joukkueen vahvuus.

Muutamia mietteitä jokaisen pelaajan kaudesta:

Ahti Viita C
Joukkueen kovin taistelija. Vähäiseksi jäänyt palloharjoittelu joukkuen kesken, teki sen että ei kaikkia tehoja saanut irti. Henkisellä puolella tärkeä pelaaja joukkueessa. Pelisilmää myös Abc:een hampurilaispaikoissa.

Jari Kanerva
Joukkueen isähahmo, jota ei ikä paina jaloissa. Innokkus lajia kohtaa valtava. Hoiti peleissä oman tonttinsa, varsinki kotiutui hyvin syöttönurkkaukseen. Toi pelaajien tietoisuuteen bonuspannun.

Juuso Karikangas
Ensinmäinen kausi joukkueessa, ja siitä selviytyi hyvin. Oppi tajuamaan pelin. Yhteisharjoitusten vähyys söi myös aavistuksen tehoja. Fyysiset ominaisuudet hyvät, potentiaalia on. Saunailtojen ehdottomia hahmoja.

Toni Salo
Pelasi pääasissa liberona kauden. Joukkoon mahtuu hyviä kuin ei niin hyviä jaksoja. Keväällä rupesi olemaan elementissä. Liberolle ominainen notkeus hakusessa, ehkä ensi vuonna. Tonilta yksi hyvä juttu viikkoon.

Peetu Viitala
Hakkurilla alkuvuonna tähtäin kateissa, kevätkaudella rupesi pallo löytämään ruutuun – voimalla. Pelirohkeus parani huomattavasti. Loukkaantumiset sotki hiukan rytmiä. Aiheutti hilpeyttä eväsleivillään.

Anssi Viita
Porukan kovakätisin kaveri, syöttöruudusta varsinkin kovia pommeja. Välillä vaikeuksia unohtaa omat virheet. Suurimmat voitot pelikoneista.

Jussi Vuorinen
Pisteet kauden jatkumisesta armeijasta huolimatta. Tasaisen varmaan suorittamisesta, pelirohkauden puutetta. Hyviä suorituksia verkolta.

Olli Kanerva
Hyviä otteita verkolla alkukaudesta, syyskausi piloille nilkan takia. Puolustamisessa hyvä porkkana ensi kaudella.

Santeri Salomaa
Muutamia pelejä poikasena miesten joukossa, joissa esiintyi edukseen. Potentiaalinen juniori. Sai valmennusjohdon varpasilleen isoäänisillä puheillaan A-poikien turnauksessa Joensuussa.

Jani Liski
Sama homma kuin Santulla. Yksi kokonainen kotipelipeli mallikkasti purkkiin.

Ville Vuorinen
Hermojen kanssa vaikeuksia niin peli- kuin valmennuspuolella. Välillä pyöritti vastustajan torjuntaa. Pomppua ja nopeutta jalkaan. Tasaista pääaukomista koko porukalle.

Veikkojen miesporukka kiittää seuraorganisaatiota, joka Arin johdolla pyörii hienosti. Halliolosuhteet, pelitapahtumat ja puitteet hienot, hallin miehille pisteet siitä. Talkoolaisia: kirjuri Sannia, Lv:n tyttöjä rajalla, lipunmyynnissä Milla & comp, kahviossa Maritaa & comp, yleistouhuajaa Harria, Risto kuuluttajana, Markkua tulostaululla ja kaikkia katsojia. Sekä Jaakolle erityiskumarrus seuran tiedotuspuolesta ja Terhille hienoista sivuista! Kuljetuspuolen hoiti turvallisesti Kanervan Liikenne oy.

Terveisin Virtain Veikot M3

Miesjoukkueella on tuplakotipelit. Lauantaina klo 13 Mil Volley Mikkelista ja klo 16 Kiikoisten Kirma. Siinäpä koetellaan energian riittävyyttä. E-tytöt käväisevät Vammalassa. Sijoitusottelut siellä.

Sunnuntaina A-poikien turnaus Koskella, sinne matkaavat pelituntuman ylläpitoon B-pojat. C-tytöt käväisevät A-Volleyn vieraana Akaassa. Tämmöistä tällä kerralla.

Vanha tietokone oli sitä mieltä, että ei näitä tarinoita tarvitse kirjoitella. Se siis sanoi sopimuksensa irti, mutta hankin uuden asap.

On herkistelyvaihe menossa, yritän pudottaa kaiken mahdollisen painon pois näin kauden loppua ajatelle. Luomi jo poistettiin ja eilen vietiin viimeinen viisaudenhammas. Enää parturissa käynti ja kynsien leikkuu niin alkaa olla kevyessä kunnossa! Tämänkin aion suorittaa asap.

Myönnetään, että hieman lääkehöyryissä tässä tätä kirjoittelen tuon hammasamputaation takia. Edelliset jutut olen kyllä kirjoittanut pää selvänä, vaikka kaikki eivät moista uskokaan. Tämän peliraportin kirjoitin viikonlopun jälkeen asap.

Viikonloppuna tahkottiin 10 erää, joista hävittiin kuusi. Kaksi kertaa tuli siis 3-2 tappio. Ne on parempi unohtaa asap.

Launtaina vieraaksi Virroille saapui Pirkkala, joka on kauden kuluessa löytänyt peliinsä meininkiä. Ensimmäinen erä oli tiukka, mutta jatkopalloilla hävittiin omiin virheisiin. Pirkkala vei toisenkin erän. Kolmas erä oli Veikkojen juhlaa ja vastustaja näytti jo väsyvän. Veikot vei ratkaisun viidenteen erään taistelemalla kovaa neljännen erän lopussa. Viidennen erän alku mentiin tasatahtia. Lopussa tapahtui pehmenemistä syöttö- ja hyökkäysvirheiden muodossa, joten voitto karkasi kotijoukkueen käsistä. Ensimmäisessä miesten pelissään mukavasti onnistui b-ikäinen Jani Liski. Veikot sai kiitettävän määrän torjuntoja, mutta lopussa ei puristus riittänyt. Hallilta poistuttiin pelin jälkeen asap.

Sunnuntaina Veikot matkasi Toijalaan seitsemän pelaajan voimin. Pelipurkat poskeen ja kuusikkoon Jussi, Anssi, Jari, Juuso, Ahti ja hankirallistakin kokemusta omaava Ville toiseksi yleispelaajaksi. Ensimmäisen erän vei Toijala Veikkojen kävellessä ja katsellessa. Toisessa erässä tapahtui jotain ja peliin tuli pitkiä taukoja vastustajan purnatessa ja tuomareiden ihmetellessä. Jotain auktoriteetiä olisi hyvä olla siellä tolpannenässä ja verkolla, jotta nämä hommat saataisiin asiallisesti hoidettua. Jo toisen kerran urallaan Veikkojen kapteeni jätti mälväämisen väliin ja vierasjoukkue vei toisen erän. Kolmas erä yritettiin aloittaa asap.

Vastustaja jatkoi pelinsä sekoittamista. Veikot painosti Anssin kovilla syötöillä Jussin nostellessa jatkopallot passarille, eikun siis muille, jotka vuorotellen viskelivät roskapasseja laitaan, joista pisteet hoidettiin kotiin. Neljäs erä Veikkojen olisi pitänyt hoitaa, mutta vastustaja syttyi taisteluun mukaan. Jotta nämä tilanteet hoidettaisiin, pitää jokaisen tehdä hyviä suorituksia niin syöttöpaikalla, vastaanotossa, jatkopallojen pelaamisessa kuin verkollakin. Pieni pehmeneminen henkilökohtaisten virheiden muodossa ja otteluvoitto karkasi käsistä. Viidennessä erässä ei kotijoukkue enää saumoja antanut, vaan puolusti ja pelasi tilanteet kovalla intensiteetillä. Pelin positiivisin hahmo oli vierasjoukkueella Virtain Veinbergs Ville Vuorinen. 4V löi viisaasti, otti pari torjuntaa ja teki vain muutamia virheitä. Virrat vältti pahat vastaanottovirheet koko pelin, mutta liian usein helpon pallon nosto jäi kolmeen metriin ja kuviot jäivät pelaamatta. Syöttö oli helppoa lukuunottamatta Anssin onnistuneita hypäreitä. Torjuntojakin saatiin liian vähän. Lisäksi laitahyökkäys pehmeni kahden miehen torjunnan edessä. Viikonlopun pelit olivat kuitenkin ihan positiivisia. Keskittyminen tuleviin koitoksiin lienee parasta aloittaa asap.

Lopuksi vielä pakko heittää määritelmä tuolle lyhenteelle asap (as soon as possible). Villen mielestä se menee näin:

asap – on normaaliprioriteetin alapuolella, eli nämä työt voi lykätä ensi viikkoon. Jos pikkupomo ei vaivaudu edes painamaam shiftiä asapin kohdalla, niin työ ei ole kiireinen.

Palaamisiin asap,

AV

Tuossa otsikossa yritin matkia Vammalan murretta, jos joku ei tajunnut. Siellähän me käytiin sunnuntaina pelaamassa maineikkaassa Sylvään koulun salissa. Totutuista rutiineista poiketen kahvihetki vieraspelimatkalla vietettiin Nesteellä. Erän verran siinä jäätiin sitten tappiolle, koska saimme sarjakärjeltä vain kaksi erää. Häviö siis tuli 2-3. Peli oli vasta kauden toinen viiteen erään venynyt peli, joten kunto ei aivan ratkaisuhetkillä riittänyt. Edes Tonin ennen peliä nauttimat 1,5 litraa energiajuomia eivät virkistäneet pelin loppuhetkillä.

Vammalaan päästyämme Peetu lähti kapteenin oikeudella lenkille muiden lähtiessä vaihtamaan pelikamppeita päälle. Lopullinen niitti meikäläisen arkkuun lyötiin välittömästi, kun pukukoppiin saavuin. Minulta tiedusteltiin, onko SaSa matkassa. Minä siihen, että tarkoitatko Salomaan Santeria. Tähän vastaus, että kyllä, kyllä ja että on jo ikävä sen pitkiä hiuksia. Jo on aikoihin eletty. Olen pahoillani, että emme tuoneet suortuvaakaan lahjaksi Sastamalaan.

Ensimmäiseen erään samalla kuusikolla kuin edellisviikolla Mikkelissä: Jussi, Toni, Juuso, Peetu, Ahti ja Jari. Kaikki lähtikin sitten heti alusta aivan pieleen. Pallo ei noussut eikä kuollut ja helpot leijasyötöt menivät yli rajojen. Erä helposti VaLePalle.

Toiseen erään viikon korkean paikan leirillä ollut Anssi tuli Tonin tilalle. Leiri olikin tehnyt terää ja joukkueen peli alkoi kulkea pallon noustessa passarille. Jussi jakoi palloa monipuolisesti keskimiehille ja laitureille. Torjunta- ja jatkopallopelaaminen terävöityivät. Erävoitto Veikoille.

Kolmannessa erässä Jussi potkaisi tyhjää. Siis kirjaimellisesti. Taistelija-Vuorinen tavoitteli korkeaa palloa rajojen ulkopuolelta jalallaan, mutta potku haroi tyhjää koomisen näköisesti. Erän loppu meni tiukaksi taisteluksi jatkopalloilla, mutta Veikot hoiti tilanteen ja otti toisen erävoiton.

Neljännessä erässä ei taas onnistunut mikään. Vastustaja lähti erän alussa jo lopullisen tuntuiseen johtoon, mutta Veikot kiri hyvin pelin tasoihin. Tämä erä olisi selkeästi pitänyt hoitaa kotiin, mutta laitahyökkäys hyytyi loppumetreillä.

Viidennessä erässä mentiin parin pisteen putkilla tasatahtiin 9-9 tilanteeseen saakka VaLePan puolustaessa loistavasti kaikin mahdollisin keinoin. Veikkojen henkilökohtaiset virheet väsymyksen painamina jättivät pisteet Vammalaan. VaLePalla on hyvä, tasainen porukka ilman suurempia tähtipelaajia, joten jokaisen pelaajan onnistuminen ratkaisuhetkillä oli tärkeää.

Kokonaisuudessaan Veikkojen peli oli ailahtelevaa. Kun pallo saatiin passarille, Jussi pyöritti peliä näyttävästi ja sekoitti myös vierasjoukkueen peliä loistavalla viidennen erän jujullaan. Ongelmat kulminoituvat kuitenkin kovissa peleissä liberon puuttumiseen. Laitureille jää vastaanotossa liikaa vastuuta, joten sekä vastaanottotarkkuus että hyökkäystehot hieman kärsivät. Myöskin puolustusten määrässä hävittiin ottelu selvästi. Löysät sektorilyönnit jäivät liian usein kenttään. Tässä on myös torjunnan petraamisen paikka, sillä vastustaja pääsi liian usein lyömään pitkään kulmaan puolustuksen ulottumattomiin. Tappotorjuntoja ja vaimennuksia saatiin myös liian vähän tilanteisiin nähden. Myös syöttö oli liian helppo. Lisäksi vaihtopelaajien puuttuminen haittasi pitkässä pelissä.

Jussin passipeli onnistui hyvin ja erityisesti hukassa ollut keskihyökkäys löytyi sekä Jarin että Juuson osalta. Juuso myös taisi olla joukkueen paras vastaanottaja.

Veikkojen joukkue tukeutui tiukkaan tankkaukseen ottelun jälkeen, nimittäin Rax-ravintolaan. Siellä ei tarvitse syödä yhtään sen enempää, kuin mitä jaksaa. Legenda kertoo erään VaLePan joukkueen liigassa valmentaneen valmentajan käyttäneen samaa reseptiä Pohjois-Suomen pelireissulla: Raxiin syömään sekä ennen peliä että pelin jälkeen! Voitto oli kuulemma tullut, joten ehkä ensi kerralla mekin toimimme näin…

AV

Otteluraportti Mikkeli-Virrat 1-3

Kauden pisin pelimatka oli tosiasia, kun sunnuntaina tasan kello 8.04 miesten jääkiekkopronssin innostamana seitsemän pelaaja starttasi liikuntahallin pihalta kohti Mikkeliä. Lahdesjärven kautta ei koukattu, vaikka se olisikin ollut melkein matkan varrella. Tilanne korjattiin kuitenkin kahden pysähdyksen taktiikalla, molemmat ABC:llä. Keuruulla nähtiinkin Kristian Meurman kahvittelemassa. Jari oli tehnyt urheiluravinto-oppien mukaisen aamupalatankkauksen: pelkät kaksi kuppia kahvia.

Matkan aikana pidettiin puolen tunnin mittainen ottelupalaveri aiheesta ”Millä tekniikalla Peetu ottaa aikalisän toimiessaan joukkueen kapteenina?” Tähän löydettiin monia eri variaatioita, mutta aikalisän ottaminen todettiin kuitenkin liian haastavaksi suoritukseksi, joten joukkueen kesken sovittiin, että aikalisiä yritetään välttää viimeiseen asti. Matkan aikana radiosta soi kaikki 50-luvun suosikki-iskelmät Esa Pakarisesta alkaen. Ehdottomaksi hitiksi nousi nimettömäksi jääneen esittäjän humppakappale, jossa sanoitukset menivät jotenkin tähän tapaan: hilipati-tippan-hippan-hei-halapati-huppin-hopsan-hei-heisulivei-huisalisai-halipali-hilituli-hipsansai. Jos tunnistat kappaleen, niin voisitko lähettää minulle kappaleen tekijän nimen, erityisesti jäi kaivelemaan, kuka on näin loistavan ja tarttuvan lyriikan keksinyt. Mielenkiintoa herätti myös radiokuunnelma, jossa kuvailtiin Pekan oksentamista.

Otteluun lähdettiin kuusikolla Toni, Juuso, Peetu, Ahti, Jari ja passariksi edellisviikon ampumaleirillä herkkyyttä ja tarkkuutta hakenut Jussi. Kohdistus näytti olevan kohdallaan, sillä Snaipperi-Vuorinen aloitti pelin muutamalla ässäsyötöllä. Ensimmäinen erä meni tasaiseen tahtiin Veikkojen pelaajien hieman katsellessa, että kuka jatkopallot nostaa ja passaa. Tiukka eränloppu kuitenkin hoidettiin hyvällä pisteputkella kotiin. Peetulla oli käsi kirjaimellisesti kuumana (olisi pitänyt antaa pojan laittaa lisää sitä linimenttiä, joka ei kuulemma lämmitä ollenkaan).

Toisessa erässä ei sitten mikään onnistunut. Helpot syötöt eivät nousseet, hyökkäys takkusi, jatkopallot pelattiin huonosti ja oma syöttö oli liian löysä. Tähän erään tehtiin kaikki mahdolliset virheet, kuten esim. otettiin aikalisä, joka sekoitti peliä entisestään. Veikot sai vain 12 pistettä.

Veikkopelaajien ilmeet eivät kuitenkaan surkean erän jälkeen olleet apeat, vaan taistelumieliala löydettiin nopeasti. Vasta B-ikäinen Santeri Salomaa, joka oli otettu vahvistukseksi mukaan miesten peliin, tuli Jarin tilalle ja heti erän alusta asti huomasi, että pojat halusivat taistella voitosta. Syöttöön lisättiin voimaa ja kohdistettiin tarkemmin. Erityisesti Jussi laittoi pahaa leijasyöttöä. Myös hyppysyöttäjät onnistuivat aloituksissaan. Vastaanotto alkoi toimia ja Santtu paukautti muutaman mojovan paterin. Jatkopallot pelattiin huolella ja laitahyökkääjät pääsivät lyömään pallot hyvistä paikoista kenttään. Erävoitto tuli selvästi Veikoille.

Neljännessä erässä Veikot karkasi Santun hyppyleijasyöttöputkella turvalliseen johtoasemaan ennen erän puoltaväliä. Erä hoidettiin siististi kotiin. Veikkojen voiton avaimena oli hyvä yhteishenki ja taistelutahto. Voittoon uskottiin vielä pystyyn hävityn erän jälkeenkin, eivätkä suupielet painuneet alaspäin. Juuso hoiti tonttinsa hyvin ottamalla muutaman hyvän noston ja puolustuksen. Santeri pelasi myös hyvän hyökkäyspelin. Syötön toimiessa vastustaja ei päässyt käyttämään syömähammastaan eli hyvää keskihyökkäystä. Mikkeliläisten laitatorjunta ei saanut Veikkojen iskijöitä pysähtymään. Veikoilla jäi vielä parannettavaa vastaanottoon ja torjunnan saamiseksi yhtenäisemmäksi. Erityismaininta hyville tuomareille, jotka hoitivat hommansa tarkasti, mutta ilman turhia kommervenkkejä.

Kuten jo otsikossa totesin, vieraissa on mukava käydä. Käykää siis tekin!

AV

Veikkojen joukkueella tuntuu olevan negatiivinen kotitaika päällä: Homma ei toimi Virtain liikuntahallilla. Pitäisikö kotipelit pelata vaihteen vuoksi vaikkapa uudestisyntyneessä Kisapirtissä tai siirtää Peetun ehdotuksen mukaan pelattavaksi Alavudelle saakka? Siellä kuulemma on lentokentän kokoinen halli ja yleisöä olisi satamäärin katsomossa. Ymmärtääkseni kaikki halukkaat Alavuden miesten fanit eivät edes mahtuisi paikanpäälle peliä katsomaan. Joka tapauksessa peli ei nyt Veikkojen kotihallissa suju. Ratkaisuksi on ehdotettu myös, että kotipeleihin lähdettäisiin aikaisin aamulla kuin vieraspeleihin konsanaan. Käytäisiin vaikka Lahdesjärven ABC:llä (toim.huom. tämä ei ole maksettu mainos) kahvilla ja tultaisiin sitten takaisin Virroille pelaamaan. Saataisiin kotipeleihinkin vieraspelien meininki.

Itse pelissä Jyry jyräsi kovalla hyppysyötöllä ja hakkurin ilmiömäisen loistavan lyöntipelin turvin. Myös puolustus toimi ja peliä pääsi pyörittämään aina vaarallinen vasenkätinen, Pyynikin piitsihietikoilta kovuutta kesäisin hakeva passari.

Veikkojen kurssia ei kääntänyt pelin aikana nousuun edes Jussin tulo yleispelaajan paikalle ja Peetun raivokkaat lyönnit. Kotijoukkueen ainoa momentum oli kolmannen erän lopussa, jossa jatkopallojen pelaaminen onnistui ja erä saatiin hoidettua. Voitosta kamppailtiin myös toisen erän lopussa, jossa Veikot taipui vasta jatkopalloilla. Erot syötön kovuudessa ja vastaanoton tarkkuudessa johtivat Jyryn ansaittuun vierasvoittoon.

AV

Kone saatiin kotona auki, joten pääsette tavaamaan pelipäivän tapahtumat!

Laskiaissunnuntain ja ystävänpäivän kunniaksi Veikot matkusti legendaariseen Hämeenkaareen, jossa vastaan asettui hämeenlinnalaisjoukkue. Hintalan Eetu oli kertonut kaikki Veikkojen kuviot kotijoukkueelle, mutta niistäkään ei ollut apua, sillä voitto irtosi selkeästi 3-0. Katsomossa nähtiin myös Kurun Mr. lentopallo Jarmo Riutta.

Vierasjoukkueen pelaajista muutamat tankkasivat burgeria jo matkalla peliin, joten energiavarastot ainakin olivat täynnä. Peliin lähdettiin seitsikolla Ville V., Ahti, Juuso, Peetu, Anssi, Jari ja Toni. Molempien joukkueiden hapuillessa ensimmäisen erän alku mentiin tasatahtiin. Erän puolessa välissä Veikot vetäisivät hieman kaulaa torjuntapisteillä ja jatkopallohyökkäyksillä. Erä meni selkeästi Veikoille.

Toisen erän alku oli vierasjoukkueen hallintaa Villen jakaessa hyviä lyöntipaikkoja laitahyökkääjille. Erä näytti jo tulevan helponlaisesti, mutta kotijoukkue heräsi taisteluun Veikkojen lyönti- ja vastaanottovirheiden takia. Tasaisessa tilanteessa Juuso asteli syöttöruutuun ja hankki pisteputken, jonka jälkeen ei kotijoukkue enää päässyt peliin mukaan. Taistelua erävoitosta ei syntynyt Anssin ja Peetun lyödessä palloa laidasta lattiaan.

Kolmannessa erässä Anssi päätti syötellä pelin yksin Veikoille ja veti hurjan syöttöputken, johon kuului mm. neljä peräkkäistä ässäsyöttöä. Torjunta hoiti loput. Vastustaja sai tässä erässä ainoastaan 13 pistettä. Otteluvoitto meni siis Veikoille. Hämeenkaaren viileydestä huolimatta kentällä tehtiin asiat, jotka voittoon tarvittiin. Parantamista jäi vielä hieman jatkopallon pelaamisessa, keskihyökkäyksessä ja nostotarkkuudessa. Passipeli oli kuitenkin hyvällä tasolla ja keskihyökkääjien sitoessa torjuntaa laitureille aukesi vapaita lyöntipaikkoja varsinkin jatkopalloissa.

Ottelun jälkeen ajeltiin Lahdesjärven ABC:lle saakka (Ei, Tiiriön tai Toijalan ABC:t eivät käyneet Jarille), jossa tankattiin evästä reppuun. Siellä myös selvisi, mikä se bonus siinä bonuspannussa on. Kannattaa siis ehdottomasti tilata bonuspannu!

AV #9